Čakčamánnu mearkkaša rievdama maŋŋágeasi rájes čakčii – áiggi go čoaggit šattuid, láiddastit ja bidjat čielgasit rájiid. Luondu oahpaha min čohkket dan maid leat gilván ja geavvan, ja luohttit dan, mii ii šat dárbbašuvvo. Mánu fápmuelli lea Boazu, mas leat guotti, gierdavašvuođa ja ráves ovdáneami energiijat.
Ođđajagimánnu – Gumpi
Gumpi oažžu máno, mas eallu ja oktavuohta leat guovddážis. Don dovddat čielgasit, geasa sáhtát luohttit ja gean galggat doallat veaháš eret. Ovttasbargu addá fámu, muhto várrut ahte it massit iežat earáid dárbbuid geažil.
Guovvamánnu – Giehppe
Giehppe deaivá čakčamánu iežas rájiid ja resurssaid fokusain. Don sáhtát šaddat hástaluvvon čuožžilit nannebut dan ektui, maid háliidat, erenoamážit barggus ja ekonomiijas. Dat mii gáibida buoremus energiija dál, lea dávjá dat mii addá eanemus šaddama.
Njukčamánnu – Gáranas
Gáranas oažžu čielgaset geahččama ja čielgaset mearkkaid. Du intuitio lea nanus, ja sáhtát oažžut ipmárdusa mii rievdada du suji. Geavat dán máno guldalit eambbo go hupmat – vástádusat bohtet jaskesvuođas.
Cuoŋománnu – Guovža
Guovža dárbbaša maŋidit ja dovdat maid ruoktu duođaid dárbbaša. Čakčamánnu lea energiija suodjaleami birra ja dan birra ahte it juogatge iežat beare viidát. Vuoiŋŋastallan ii leat passivitehta, muhto lea fámu hápmi.
Miessemánnu – Dáža
Dáža šaddá njuolgaset ja áŋgirit. Don sáhtát háliidit goaivut čiežábut juoidá, mii lea leamaš eahpečielggas, ja borgemánu oaidnu addá dutnje dál rohkevuhtii dahkat. Leat duohta iežat ektui, de šaddá geaidnu čielgaset.
Geassemánnu – Čuonjá
Čuonjá dáhkida dovdduid ja čielggasvuođa gaskkas. Čakčamánnu addá dutnje vejolašvuođa ordnet dovdduid ja gávdnat ođđa siskkáldas ráfi. Čáhci, luondu ja áiggi okto addet nanus doarjaga.
Suoidnemánnu – Sarvvis
Sarvvis manná eambbo jurddašeaddji muttui. Don leat leamaš nanus ja oidnosis, muhto dál lea gažaldat doallat iežat árvvu almmá bákkolaččat bohtosiid ovddos. Čakčamánnu muittuha ahte duohta jođiheapmi sáhttá maid leat jaskes.
Borgemánnu – Guolli
Guoli dovddalašvuohta lea ain čielggas, muhto don šaddat diđolašabbot das, geainna juogat iežat. Du kreatiivvavuohta sáhttá addit buorrinveadjima, sihke dutnje iežat ja earáide. Váldde fuola iežat rájiin.
Ollislaš Horoskohppa čakčamánus – Boazu
Boazu lea čakčamánu ellamearka ja guottis čakča čielgga, eana lahka ja ulbmillaš fámu. Šamanisttalaš árbevierus Boazu lea bagadalli, gii dovdá geainnuide, doallá suji ja vázzá ráves ovddos, vaikko eatnamat šaddet váttisin. Čakčamánnu addá dutnje vejolašvuođa gávdnat fas iežat geainnu geasi maŋŋel, mas leat leamaš ollu lihkadusat ja oainnut.
Kvadráhta ja suji
Boazu gullá čakča kvadráhtii, mas energiija sirdása viidánemis čoaggináigái. Dát lea áigi čohkket dan mii lea šaddan, čorgat eret dan mii ii šat bálval dutnje, ja bidjat konkrehta ulbmiliid ovddasguvlui. Don leat dilis gos struktuvra, gierdavašvuohta ja suji šaddet du deháleamos reaidun.
Čakčamánu šattofápmu: Ruossaruohtas
Čakčamánus lea Ruossaruohtas máno šattofápmu. Dat guottis nissonlaš ja nannideaddji energiija ja laktása fámuin, nieguid, oainnuid, jurdagatfámuin, čorgadeamiin ja buressivdnideamiin.
Ruossaruohtas muittuha dutnje ohcat fámu iežat siskkáldas eanadagas. Go čakča álggá hábmet iežas, de dat veahkeha dutnje čoaggit jurdagiid, čuožžilit nannebut iežat siste ja guldalit oainnuid mat bohtet nieguid, intuitiona ja jaskesvuođa bokte.
Ruossaruohtasa diehtu
Ruossaruohtasa fápmu doarju du go don
Dárbbašat jurdagatfámu ollahit juoidá dehálaš.
Háliidat čorgat eret boares ruhtadahttimiid ja deadjá jurdagiid.
Háliidat oažžut ovdan nieguid ja siskkáldas oainnuid.
Galggat dahkat mearrádusaid stuorát luohttámušain.
Dárbbašat gávdnat fas iežat fámu.
Háliidat rahpat iežat buressivdnideapmái ja ođđa vejolašvuođaide.
Nuppástuhttin čakčamánus
Ruossaruohtas addá Boazu ulbmillaš energiijai pehmošut ja intuitiivvalašut suji. Boazu čájeha geainnu ovddos gierdavašvuođa, doaimmaheami ja ollideami bokte, muhto Ruossaruohtas muittuha ahte galggat váldit iežat siskkáldas jiena mielde mátkái.
Čakčamánnu ii leat danne dušše ulbmila olahusa birra. Dat lea maid dan birra jearrat lea go ulbmil duođas du iežat. Go oktiiheivehat jurdagatfámu nieguin ja oainnuidin, sáhtát gávdnat geainnu mii lea sihke fápmolaš ja mávssolaš.
Rituála Ruossaruohtasiin
Gávnna jaskes báikki olgun dahje siste. Doala Ruossaruohtasa, dahje geavat šatto symbola, ja jurddaš ovtta niegu maid háliidat addit eambbo sadjái. Oainne ahte niegut oažžu ruohttasiid eatnamii. Jeara iežat:
Maid mun dárbbahan čorgat eret vai sáhtán joatkit ovddos?
Čále de ovtta konkrehta lávkki maid sáhtát váldit čakčamánus. Let dat máno doaibma – uhca nu ahte sáhtát dan ollahit, muhto dehálaš nu ahte dat doalaha du lahkásit du ulbmilii.
Mánu diehtu Ruossaruohtasas
Fápmu maid ohcat olggobealde iežat, lea juo ruohtasin du siskkobealde. Čorge, gula ja luohtte ahte oaidnu čájeha geainnu.
Bargu ja suji
Čakčamánnu lea hui buorre mánnu geavatlaš bargui, plánejumiide ja ollideapmái. Don oainnat čielgasit maid lea duođas árvvus geavahit áiggi, ja don oaččut energiija go oažžut asaid geargan. Dál lea áigi čorgat projekte, ásahit ođđa ulbmiliid ja vázzát lávkki lávkái ovddos.
Ráhkisvuohta ja oktavuođat
Oktavuođain šaddat don eambbo beroštuvvon das mii lea duohta ja bissovaš. Don it šat gierdat seammá bures spealuid ja badjelgeažisvuođa. Ságastallamat boahtteáiggis, árvvuin ja oktasaš sujiin sáhttet nannet oktavuođaid – dahje čájehit gos dii duođas it vázzá seamma geainnu.
Siskkáldas ovdáneapmi
Boazu oahpaha dutnje vázzit iežat geainnu, vaikko earáid válljejit earáládje. Čakčamánnu sáhttá addit dutnje čiežábut ipmárdusa das, maid duođas háliidat ja maid leat gearggus addit iežat. Geavat áiggi luonddus, mieluustá lihkadettiin, vai dovddat suji ruovttoluotta iežat rumašis.
Rituálat ja ráđit
Vázzá guhkes luondduvánddardemiid, mieluustá máŋggalágan eatnamiin.
Čále vulos golbma konkrehta čakča-ulbmila ja maid dárbbašat dahkat vai olašuhte daid.
Geavat borramuša biepmumin ja rituálan – ráhkat dan diđolaččat ja borre ráfis.
Čorge báikki fysalaččat ja jurdagas: skáhpuid, láidduid, jurdagiid ja oktavuođaid.
Meditere Boazu ráves ja nanus ovddosvázziheami ala.
Mánu diehtu
Čakčamánnu bivdá Boazu vázzit ráves, čielgasit ja eatnama lahka. Don it dárbbaš hoahpput, muhto don dárbbašat suji. Go čuovvut iežat geainnu gierdavašvuođain, de gávnnat sihke fámu, mávssolašvuođa ja ráfi.
Golggotmánnu – Rieban
Rieban šaddá eambbo goarkkálaš ja heivehahtti. Don heivehat ođđa dilálašvuođaide álkkibut, muhto várrut ahte it geavat beare ollu energiija fuolas ja uhca detaljain. Luohtte ahte birget.
Skábmamánnu – Oksa
Oksa manná čiežábut intuitiona ja geahččaleami sisa. Čakčamánnu muittuha dutnje luohttit dasa maid dovddat, vaikko dus eai leat vel buot vástádusat. Oaidemeahttun gieddi addá dutnje doarjaga.
Juovlamánnu – Uvlla
Uvlla gávdná viisvuođa jaskesvuođas. Don oainnat eambbo go hupmat, ja dat addá dutnje ovdamuni sihke oktavuođain ja válljemiin. Geavat ipmárdusa fuolalaččat, ja juoge dan siiiguin geat duođas guldalit.
