Sátnegirji čilge uksalasá gáhkkuhemiin ja teknihkalaččat: karisboddu mii dahká uksarámma vuoddu (Det Norske Akademis Ordbok). Muhto dat seamma sátnegirji addá maiddái vihkkehusa muhtin stuorábuš áššái, go dat meroštallá terskel/uksalasá govvidan mearkkašumis "hehttehus dahje rádji mii ferte rasttildit ovdal go juoga sáhttá dáhpáhuvvat" (Ordbøkene.no). Justa dát guovtte mearkkašupmi — konkrehta karisboddu ja oaidnemeahttun rádji — dahká uksalasás okta buoremus symbolain šamanisttalaš ja álbmotoskolaš jurddašeamis miehtá máilmmi. Wikipedia-artihkkal uksalasá birra čilge dan hui njuolgut: álbmotoskus ja mytologiijas uksalasá mearkkaša "konkrehta rádji siskkobealde ja olggobealde" (Wikipedia).
Gos Viessu Nohká ja Máilbmi Álgá
Davvisámi ja norgga bosciváldi máilmmis uksalasá ii lei goassege dušše huksenteknihkalaš detálja. Dat lei sadje sávatgáhttinbáikki. Uksalasá siskkobealde gustojedje viesu iežas lágat — dan man daviid vikinga áigge gohčodedje grið, veahá ráfegárttáhus dahje amnestiija mii dahká vissis báikiid ja áiggiid rihkkomeahttumin (Wikipedia, «Grid i norrøn tid»). Viesuráfi rihkkun lei okta hui heajos daguin maid sáhtte dahkat, ja uksalasá lei justa dat sadji gos dat ráfi álggii gustogoahtit. Jos rasttildat dan vašálaš áigumušain, de rasttildat sisa juoga masa lea eanet suodjá go dušše seakkat.
Uksalasá ii dušše gozihii ealli vašálaččaid vuostá. Dat lei maiddái rádji jábmiid vuostá. Davvisámi girjjálašvuohta lea dievva balus lassinaid vuostá — draug, man namma boahtá njuolgut daviid sániid draugr, mii álggus mearkkaše makkár nu jábmi gean nu spiirta (Wikipedia, «Draug»). Arkeologalaš artihkkal áigečállagis Archaeological Dialogues, man namma «Doors to the dead» (Uvssat jábmiide) muitala, čájeha ahte olbmot vikinga áigge Skandinaviijas huksejedje sin iežas «uvssaid jábmiide»: sierra ceggon portáliid, riŋgahámi bákkoriid ja uksalasáid hávdegirdiide, muhtin háviid vel hávvestedje sin jábmiid njuolgut uksaraiggis (Cambridge University Press). Dát ritualiserejuvvon uvssat galge dahkat golbma ášši seammás: čatnat oktavuođa ealli olbmuid ja jábmiid gaskkas, ásahit stivrejuvvon rádji sin gaskkas, ja hukset gaskasadji gos ieš liminaliteahtta beasai leahkit.
Arkeologat leat gávnnahan konkrehta merkkaid dán birra láttuid vuolde. Ullandhaug-báikkis leat gávdnon dávkkat — fanasháma hávdit, giista, ealgabuoiddat mihkkalasttegin — justa vikinga áigge viesu uksalasá vuolde, Ancient Origins čujuhusa mielde (Ancient Origins). Máná unnimusat biddjojuvvojedje árran dahje stohppolokiin. Bidjat oasi jábmis uksalasá vuolde, dahje viesus go bosciváldi guddáhalle agibeaivái, fertii leat mearkkašupmi sidjiide geat dan dahke — soaittáhit vuohki doallat máddjaidiid lahka, soaittáhit vuohki čatnat sin dan báikái vai eai fiskkiid eará báikkiin.
Gávdno vel muitalus nissoneas gii lokten uksarámma bajás vai oaidná eará máilbmái — čalmmustaddi muitalus fanasgivssus Volgajogas, gos vuovddinissoneas lokten ceggon portáliid bajás vai sáhttá sártnut jábmi jearahis fáman (sáme čállojuvvon seamma artihkkalis). Nubbi, unnit čielga gáldu čilge riitá mii mannai boastut, gos viessoeamit bivdá loktegoahtit «bealušiid ja uksabihttáid bajás» vai oaidná sáhttá go bestet oaffara. Uksa iige leamaš dušše rádji maid rasttildii — dat lei reaidu oaidnit sisa oaidnemeahttun áššiide.
Dát balus ahte jábmit sáhtášedje gávdnat máhtu ruoktot dábálaš uvssa čađa, addii álggu maid dutkit gohčodit «jábmi-uksán» — sierra rájus seakkas, mii geavahuvvui dušše guoddit jábmi rupmaša olggos, vai spiirta ii sáhtte muittašit dahje gávdnat ruoktot uksalasá čađa maid geavahii eallimis (Reddit-ságastallan mii čujuha seamma dutkamuššii). Islánddagáhkoriin lassinat vel gohččojuvvojedje sierra «uksarievtti» ovdii, gos fertejedje vázzit uksa čađa vai formálalaččat golggahuvvojedje eret ealli olbmuid máilmmis.
Nisse Uksalasá Vuolde – Ja Ruvdno Mii Máksá Sutnje
Muhto uksalasá ii lean dušše jábmiid birra. Dat lei maiddái ealli olbmuid birra — ja dan hámi birra mii ii goassege duhtajuvvon jábmit, muhto beasai eambbo ja eambbo čihkkot: viessospiirta. Norgga álbmotoskus mii dovddat su ollu namaiguin — nisse, tunkall, tuftekall, gardvord, haugbonde, godbonde — dan mielde guđe girdis jearrat (Nynorsk Wikipedia, «Nisse»; Nynorsk Wikipedia, «Gardvord»). Norgga-amerihkalaš aviisa The Norwegian American čujuha álbmotoskufáhkagašii Svale Solheim, gii jáhkkii ahte buot dát namat deattuhedje ovtta ášši: ahte dát viessospiirta lei seamma go ieš bosciváldi. Solheim árvvoštalai ahte viessospiirta álggus lei máddjaid gii lei čuoggan bosciváldi vuolgi vuovddis, ja son jáhkkui veallamin dušše bosci muora vuolde dahje árran vuolde ieš viesus (The Norwegian American). Son lei, ollašuvvamis, seamma hápmi go dat namahisdávkkat maid arkeologat gávdnet uksalaságeđggiid vuolde — earáláganvuohta lei dušše ahte sáhka árbevierus beasai atnit nama, iešvuođa, ja saji beavddi luhtte.
Vai son bissu buorre miellain, olbmot bidjagohte gorjjada sutnje — nizzalaš vuoidasgorjjada man alde vuoidasat, dábi maid ollu Norgga museat vel muitalit odne (Helgeland Museum; Norsk Folkemuseum). Muhto gorjjat lei dušše oaidnehis, borahahtti oassi ollu boarráseappot lihttu. Dábi maid olbmot ain buoremus dovdet odne, jos vel unnimusat diehtet manne, lea bidjat ruvdno uksalasá vuolde. Dát dáhpi ihttá ihttá gáldduin, ukrainalaš ja ruošša aviisadieđáhusain gos govviduvvo mo veaikeruvdno biddjo lievdas uksasilba vuolde ja formulla lávlluhuvvo golmma háve (ukr.media), gitta seammalágan dáboin itálialaš ja nuorttaeurohpálaš oktavuođain, gos ruvdno lea «magneihtan» ruhtavuoiŋŋas ja bissihit riggodaga ollosit vissa viesus (buoninfo.com; rbc.ua). Vel Kiinnas maiddái, guhkkin nuorttas, oktalágan dábi vel ealáska: ruvnnuid biddjo ođđa viesuid uksageđggiid vuolde vai vuoiŋŋaduvvo riggodat ja bissihuvvo bahá fámut olggos, jealla njuolgga njuolggadusaiguin gallii ja movt ruvnnut galget biddjot (zixun.jia.com). Lea vuiggis jurddašit ahte ruvdno uksalasá vuolde, gos nu máilmmis dan gávnna, lea máksin — unna skeaŋka dan oaidnemeahttun gozihanolbmui gii diktá du rasttildit oadjebasat beaivválaččat, joatkka seamma logihkka mii diktii máddjaid veallat láttu vuolde suodjalan viesu maid ieža leat huksen.
Justa nu čavga álbmoga árbevieruin lea dábi doavšit uksas go guhttá viesus, ja bivdit viessospiirta gozihit dan eaiggádis eretgeahčastagas. Dát lea vuoiŋŋalaš doahttaladdan dobbelii man ii oainne, muhto man diehtá leat doppe — muittuhus, lihttu ođasmahttojuvvo goitge gos vulge olggos. Dat lea seamma vuoibmi mii lei vuolde bihttá salta uksalasá badjel vai bissihuvvo dárbbašmeahttun eanas fápmu olggos, dábi mii govviduvvo máŋgga gáldus slávalaš ja nuorttaeurohpálaš viessomajogas, gos salta jáhkkojuvvui leat fápmoluváš «bio-diehtoguoddi» mii sáhttá guoddit buorre ja bahá sániid (puritybox.techinfus.com).
Uksáhkká: Uksagudni Gii Gozihii Uhcimusaid
Go mannat davás, sámi máilbmái, gávnnat ovtta čielgaseamos ja persunáliserejuvvon uksalaságozihaid oppa daviid álbmotoskus: Uksáhkká, «uksanissoneas». Son lei okta golmma nieiddain stuora eanigudnái Máttaráhkkái, oktan Sáráhkkáin ja Juksáhkkáin, ja su ássansadji lei hui čielgasit meroštallon: son ássii goahtti uksa vuolde dahje uksa lahka, sámi dálvvegoahtis (Sjamanforbundet). Su namma boahtá njuolgut sániis uksa.
Uksáhkká bargu ii lean lihkkohisvuohta. Son lei uksalasá gozihasa ieš olmmožin: son stivrii geat manne sisa ja olggos, suodjalii siskkimus báikki bahá váikkuhusaid vuostá, ja sihkkarasttii ahte gaskasaddi siskko ja olggo gaskkas dáhpáhuvai riekta (iwell-guard.com). Juohke háve go oktage manai sisa dahje olggos gomas, son dovddastuvvui unna ritualain — muhtin báikkiin sáhtii doarvái oanehis doavšin uksalasás, eará báikkiin celkkojuvvojedje vissis sánit alde jienain. Sii geat gudde borramuša dahje muora sisa, giitalii sutnje sierraláhkai. Ja ieš uksalasás biddjojuvvojedje unna oaffaralaš skeaŋkat: gávpogatnjilaš čuovkasat, dánvvaláganat, šattoosiat — jaskadis ságastallan dan oaidnemeahttun gozihasain mii ii goassege vuoiŋŋastan.
Deháleamos lei Uksáhkká rolla mánáid gozihanolmmožin. Son gozihii sierraláhkai uhcimusaid vuosttaš eallinjagiid, ja eromusat go oahppagohte vázzit ja vuosttaš háve galge ieža duostat rasttildit siskko ja olggo gaskkas (Sjamanforbundet). Dat lea čáppat, measta váimmugoivuvvon detálja: uksalasá sadjin gos mánná oahppa johtit oadjebasvuođa ja máilmmi gaskkas, gozihuvvon gudni mii ieš oppalaččat lei čatnašuvvon justa dan johttiin.
Uksáhkká duohken čuoččui noaidi, sámi šaman, gii transa ja bassi meavrresa bokte sáhtii dahkat siellujohtolagaid eará máilmmiide — jábmiid áibmui, Sáivui, dahje juogo báikái eatnama alde masa dárbbašuvvui (Norgga Wikipedia, «Noaidi»; religioner.no). Noaidi ieš lei sierralágan ámmátmáhttolaš uksalasávázzi, dahkkumin oppa searvevuoðii dan man Uksáhkká dagai ovttaskas viessui: johtit oadjebasat rájá čađa gaskkal máilmmiid maid dábálaš olbmot eai sáhtte rasttildit.
Haltijat: Kveana ja Vuovdesuoma Eatnama Oaidnemeahttun Eaiggádat
Go mannat kveana ja vuovdesuoma árbi lusa, mii goappaš leat ruohttasat sámi-suoma jurddašeamis, deaivvahat oktalágan, muhto ieš sierra árbevieru. Sjamanforbundet iežas artihkkal kveana ja vuovdesuoma šamanismma birra čujuha máŋga guovddáš áššái: bassi meavrresa (kannus) geavaheapmi trandaráigásvuoða olahan dihte, bassi oaffargeđggit (sieidi) luonddus, jáhkku luondduspiirttaide ja máddjaidspiirttaide, ja suddjaleaddji magalaš symbolat čállon árvvolaš visttiide (Sjamanforbundet). Riksantikvaren, Norgga kulturmuitobearráigeahčči, iežas artihkkalis bevttiihuvvon vuovdesuoma návddis nannii seamma ášši: vuovdesuoma magalaš dáhki lei ruohttasin dan šamanisttalaš luonddujurddašeamis mii lea oktasaš sámi-suoma kultuvrraide, ja symbolat čállojuvvojedje návddiide, stáburiide ja stállaide vai suddjaluvvojedje (NTB Kommunikasjon / Riksantikvaren).
Suoma ja balttalaš-suoma álbmotoskus gávnnat doahpaga haltija — oaidnemeahttun, báikái čatnašuvvon gozihanspiirta mii «eaiggáda» ja suodjala vissis báikki, dávkki, elliid dahje olbmo, veaháš seamma láhkai go genius loci (occult-world.com). Juohke báikkis sáhtii leat iežas haltija: kotihaltija viesus, metsänhaltija vuovddis, vedenhaltija čázis, saunatonttu sávnnái. Kanádalaš čálli Samantha Garner, gii čállá suoma ja filippiinnalaš álbmotoskus, celkka dan čielgasit go gohčoda haltija «gozihanspiirtan mii ássá liminála sajis: luonddus, viesuin — vel iežamet siste» (samanthagarner.ca). Uksalasá, mas lea sadji oadjebasvuoða ja diehtemeahttun gaskkas, lei lunddolaš sadji dákkár spiirttaide ássat — justa seamma logihkka mii lea vuollin Norgga nisse ja sámi Uksáhkká.
Máilmmiviidosaš Rádji
Dat mii dahká uksalasá nu miellagiddevaš lea mo oktalágan jurdagat ihttet ihttet kultuvrraide mat eai goassege leat leamaš njuolggo oktavuoðas. Slávalaš álbmogiid gaskkas gávnnat domovoj, boares, čáhcánásat viessospiirta gii ássá reasttá duohken dahje justa uksalasá vuolde, suodjaleaddji bearrašii mii viesoheaba su (divinityatlas.com). Nubbi gáldu slávalaš viessoálbmotoskus birra čilge mo gearpmas mii ássá uksalasá dahje árran vuolde sáhttá ipmirduvvot ieš vuoðuduvvan máddjaid siellun, ealliid ja riggodaga suodjaleaddjin — dan goddin adnojuvvui katastrofan oppa viessosearvvi guovdu (wildwitchherbs.com).
Tuŕkalaš ja mongolialaš álbmogiid gaskkas gávnnat maiddái oktalágan, muhto garraseappot ja nannoseappot njuolggadusaiguin. Tuŕkalaš fágaartihkkal uksa- ja uksalasájáhkuid birra rájes boarrásvuoðas gitta odnábeaivái čilge ahte uksalasáspiirta, eşik iyesi, jáhkkojuvvui ássat justa doppe, ja ahte juogo lápmár gii čohkkánii dahje čuoggahii uksalasás adnojuvvui leat vuoigatlaš vealahusas (dergipark.org.tr). Mongoliija gomamáilmmis dát ain lea eallevaš dáhki, ii dušše historjá: čuoggaheapmi goma uksalasás, bosgo, adnojuvvo seamma go čuoggaheapmi viessoisida čeahkás, dasgo uksalasá symbolalaččat lea viesu spiirta «čeahkki», ja galgá álo rasttildit várrogasit olgešjulgiin vuosttažettiin (travel.joroo.co; notesofnomads.com). Gaskaáiggi mátkkálaččat Mongoliijaid ráššái muitaledje ahte guhtemuš gii čuoggahii Khaan pálásta uksalasás, sáhtii cuiggoduvvot jápmimii (mongolia-trips.com). Máilbmehistorjá-diehtoreaidu World History Encyclopedia nanne ahte mongolat máŋga meannudanáššis vai eai vealat spiirttaid ja ipmiliid, lei justa gieldá čuoggahit goma uksalasás (worldhistory.org).
Ain davásabbot ja nuorttálabbot, sibiirralaš álbmogiid gaskkas, ieš gopma dahje goma lei ritualalaš eanadagalávdda unnideapmi. Dutkamuš áigečállagis Current Anthropology čilge mo álgoálbmogat Davvi-Ásias ja Davvi-Amerihkas juhke oktasaš ritualaárbevieru — «seavdnjadis gomma» — man dutkit oaivvildit leavvan badjel 10 000 kilomehtera davviguolbba birra, Oarje-Sibiiris gitta Labradorii, ruohttasin animistalaš máilmmiipmárdusis (The University of Chicago Press Journals). Evenkiid gaskkas, šaman-gopma ja rohkadanbáiki huksejuvvojedje nu ahte unna johka, roggon uksa rájes maŋimus seakkai, galggai symboliseret leavga mii čatnai bajimus, gaskal ja vuolimus máilmmi — konkrehta uksalasá mii nulai miehtá oppa ritualaáiggi (Foundation for Shamanic Studies).
Uksalasá Liminála Sajin
Buot dát — ruvdno Norgga uksageđggiid vuolde, Uksáhkká oaffaralaš skeaŋkat, goma gieldán karisboddu, sibiirralaš šamánaid johkauksalasá — leat báikkálaš ovdanbuktinvuogit ášši man fránska álbmotoskufáhkageš Arnold van Gennep attii nama 1909:s: liminaliteahtta, latiinnalaš sániis limen, mii dušše mearkkaša uksalasá. Van Gennep čilgii buot gaskasaddima ritualaid mat leat golbma muddu: sirdašeapmi ovddit dilis, gaskaboddasaš uksalasámuddu, ja loahpas ođđa dillái ođasmiid oassin váldojupmi (Wikipedia, «Liminality»). Son geavahii, muhtin geahčastagas su barggu birra Encyclopedia.com:s, ieš govva viesus mii lea juhkkojuvvon lanjaide ja korridoriide čilget sirdašeami: sirdašit joavkkus nubbi joavkui lea, dán govahallamis, seamma go mannat lanjas nubbái — fertet mannat uksa čađa (Encyclopedia.com).
Van Gennep ieš čilgii dan miehtemeahttun konkrehtalaččat, sitáhtan fágaartihkkalis liminaliteahta symbolihka birra: «Uksa lea rádji vieris ja ruovttolaš máilmmi gaskkas dábálaš viessu oktavuoðas, bassi ja profán máilmmi gaskkas tempela oktavuoðas. Danne uksalasá rasttildeapmi lea ovttastuvvan iežas ođđa máilmmiin. Dat lea nu deaŧalaš dáhpáhus náitalanjagis, iskkusis, virgái nammadeamis ja hávdádanritualain» (scispace.com). Antropologa Victor Turner válddii doahpaga viidábut ovddasguvlui ja čilgii sin geat leat uksalasádilis go «betwixt and between» — gaskkas, ii dán dás, ii doppe — haga bissovaš stáhtusa, haga bissovaš mihttomearkkaid, dávjá symbolalaččat seammalágan go jápmin, gievrran ovdal riegádeapmi, oaidnemeahttunvuohta, seavdnjadas (monoskop.org, Turner «The Ritual Process»).
Danne ii lean lihkkohisvuohta ahte moarsi ain, ollu riikkain, guddojuvvo uksalasá badjel ođđa, oktasaš viessui (no.wikipedia.org) — eallevaš báhcaga boares ipmárdusas ahte justa dát ovtta lávkki lea bahálaš doarvái ahte ii galgga váldit iežas julggiin. Ii lean lihkkohisvuohta ge ahte Norgga álbmotoskus várrehii áhcanit nissoniid rasttildit uksalasá mii ledje áinnas cuoggan dahje čuohppan, balus ahte riegádeami mánná mearkkašuvvo agibeaivái — jáhkku mii lea čállojuvvon juo 1800-logus čoakkáldagas «Overtro og Sagn i Lister og Mandals Amt» (no.wikisource.org). Uksalasá lei, nuppiin sániiguin, álo bahálaš eanemus ja fápmoluváš eanemus justa dain bottuin go juoga galggai rievdat agibeaivái: riegádeapmi, náitalanjahki, jápmin, vuolgin, ruoktotboahtin.
Lávki Maid Ain Váldit
Lea juoga čiekŋalaš olmmošlaš dán fuomášumis rádjiid ektui. Mii dárbbašit, oppalaš eatnama alde ja miehtá oppa min historjjá, sajiid mearkkašit ahte dál dáhpáhuvvá juoga — dál mannat ovtta lanjas, dilis, eallimis, nubbái. Uksalasá šattai dán sajin dasgo dat juo lei doppe, konkrehta, juohke ovtta viesus: linnjá man ferte rasttildit vai obanassii sáhttá mannat sisa dahje olggos. Dat ii dárbbašan ođđa bassivuloša huksejuvvot, ii guhkkin tempelaportá masa mátkkoštit. Bassivuloš lei juo doppe, julgiid vuolde, beaivválaččat.
Go oktage odne ain, iige oba dieđe manne, biddjá ruvdno uksasilba vuolde, dahje dovdá veaháš vuollegis illáluvvama go čuoggaha uksalasá badjel dábálaš rasttildeami sadjái, dat ii lean bázevuohta guorus soaittáhat mearkkašumis. Dat lea šleaŋga muhtin áššis mii ovdal lei oppa máilmmiipmárdus — gos viessu lei unna máilbmi iežas rádjiiguin, iežas gozihasaiguin, ja iežas jaskat lihttuin sin gaskkas geat viesoheaba doppe ja dan oaidnemeahttun áššis mii viesoheai doppe siin. Olbmot doavšte uksas go vulge, ja bivde viessospiirta gozihit dan. Sii bidje ruvdno uksalasá vuolde, máksimin oadjebasvuoða ovddas. Ja juohke háve go oktage manai olggos dahje sisa, son rasttildii, diehtá go dan dahje ii, ovtta boarráseamos bassi linnjáin maid olbmot leat goassege sárgon.
