Dát lea Sjamanisttalaš searvvi (SF) váldooassi. Dat ii leat dušše teoriija dahje kultuvrralaš beroštupmi maid olmmoš čájeha sidebargun, muhto osku maid duohta olbmot eallat ja praktiseret Norgga registrerejuvvon oskkoldagas.
Min oskudeapmi
SF lea, nugo juohke registrerejuvvon oskkoldagas Norggas, iežas oskudeapmi:
«Ahte Sivdnideaddji fápmi čájehuvvo eallima ovdáneamis, ja ahte olmmoš lea vuoiŋŋalaš dásis oktavuođas buot ealliiguin. Eatnamáhtti oidno ealli, sieláduvvon vesenin, ja buot eallit čájehit Sivdnideaddji fámu.»
Dát oskudeapmi lea buot min miellahtuid oktasaš jáhku. Dat mii rievdá olmmožis nubbái, ii leat oskudeapmi ieš, muhto dat mo juohkehaš dulká ja eallá dan – iežas árbevieru, iežas giela ja iežas vásáhusaid bokte.
Mii dávjá geavahit «gáhtto» dahje «paraply» min birra hupmat, muhto ii dan dihte ahte mii leat oskku dáfus guorus siste. Mii addit sadji máŋgga árbevieruide – sámi, dárogielat/norrøna, kvenalaš, meahccesuoivilaš, inuit, mongolalaš, Wicca ja eará árbevieruide – muhto dat mii daid čatná oktii, ii leat dárkilis oktasaš ipmilteologiija.
Dat lea jáhku luonddu bassivuođas – dan oskudeami váldooassi maid bajábealde čállit.
Mii leat okta osku, oktan oskudeapmin, ja máŋga geainnu dan oskui.
Golbma geainnu oskui
Ii leat guokte SF-miellahtu geat praktiseret áibbas seammaládje, ja mii oaivvildit ahte dat lea sihke riekta ja lunddolaš. Oanehis lági mielde leat golbma iešguđet geainnu.
Vuosttaš lea iežas báikkálaš árbevierru
Máŋga miellahtu gullet ja praktiseret ealli, árbevirolaš árbevieruid, main sii ieža leat oassin – sámi noaidevuohta, kvenalaš ja meahccesuoivilaš tietäjä-árbevierru, norrøna árbevierru, ja árbevierut mat leat eret eará guovlluin go Davviriikkain, nugo inuit ja mongolalaš šamanisma. Dás leat maiddái miellahtut geat čuvvot Wicca ja eará njiellon- ja noaidditradisjonála geainnu.
Dát árbevierut eai leat SF ráhkadan. Mii addit daidda lágalaš ja organisatuvralaš ruovttu.
SF vuođđudeaddji Kyrre Gram Franck (Álddanjárgga Alfreht Gunnár Lillá Kyrre) gullá ieš sámi noaidevuohta-árbevirrui, ja guodá ja praktiseret dan árbevieru man son oaivvilda leat njulgestaga joatkašuvvan su árbevierus.
Nubbi lea iešguđet olbmuid ieš ráhkadan praktihkka
Dás ráhkada olmmoš iežas geainnu, vuođđuduvvon daid oktasaš beliid ala maid gávdnojit máŋgga šamanisttalaš árbevierus miehtá máilmmi – goavddáščuorvun, meditašuvdna, seremoniiat, buorideapmi ja vuoiŋŋalaš fuolaheapmi.
Goalmmát lea SF iežas árbevierru
Dát lea oktasaš davviriikkalaš seremonijajagi, maid searvi lea ieš ovddidan áiggi mielde. Das lea symbolihkka váldon norrøna ja sámi dábiin ja jahkodatáiggiid bassi áiggiin.
Buot golmma geainnus lea oktasaš jáhku luonddu bassivuođas, seremoniaid geavaheapmi go ozat oktavuođa luonddu- ja vuoiŋŋalaš máilbmái, ja oktasašvuohta gos miellahtut sáhttet deaivvadit nu ahte sii eai dárbbaš juohke háve čilget manne sii leat doppe.
Min seremoniiat
SF lea ovddidan iežas seremonijastruktuvrra guovtti dásis: eallima rievdamiid ja deavstagiid merkejeaddji seremoniiat, ja jahkodatgiervu, mii merke luonddu jahkodatlaš rievdamiid.
Deavstagiid seremoniiat dollojuvvojit dábálaččat olgun, luonddus. Mii fállat šamanisttalaš vielja ja nieidda, namma-seremoniija, konfirmášuvnna ja hávdádanseremoniija.
Dasa lassin min oskkuovddasteaddjit ja seremonijajođiheaddjit dollet dávjá seremoniiat jahkásaš njeallje mávssolaš rievdadanáiggiin ja gánkesmánus, ja dat leat vuođđuduvvon norrøna ja sámi kosmologiijai.
Okta čielga ovdamearka das, mo min árbevierut čatnasit oktii, lea ieš seremonijadolla. Dat ráhkaduvvo njeallje gearddis, ja juohke geardi guodá symbolihka máŋgga davviriikkalaš árbevierus seammás – guovllut ja jahkodatáiggit, fápmoguovllut, golbma máilbmme, ja loahpas riegádan, eallin ja jápmin.
Dát lea juste dat maid mii oaivvildit go mii dadjat «oktasaš davviriikkalaš»: ii ahte buot dát árbevierut historjjálaččat ledje okta ja seamma, muhto ahte SF ieš lea ráhkadan seremonijapraktihka mii čatná daid oktii ovtta oktasaš struktuvrii.
Geat dollet dan buot johtimin?
SF jođihit dobrovolalaš oskkuovddasteaddjit ja seremonijajođiheaddjit miehtá Norgga. Ii oktage sis oaččo bálkká iežas doaibmaovddas.
Oskkuovddasteaddjin dahje seremonijajođiheaddjin šaddat gáibida unnimusat vihtta jagi vásáhusa šamanisttalaš praktihkas, unnimusat 23 jagi agi, buhtis riektečájeheami, ja vuođđokurssa ja SF siskkáldas seremonijajođiheaddji-oahpahusa čađaheami. Muhto dan ovddimus deattuhuvvo ahte olmmoš heive doibmii.
Oskkuovddasteaddjit nammaduvvojit oskkuovddastemiid čoahkkimis ja galget loahpalaččat oažžut dohkkeheami guoskevaš fylkkamánnis. Sii vástidit vielja ja nieidda, hávdádan, namma-seremoniija, konfirmášuvnna, jahkodatgiervvu seremoniaid ja miellahtuid vuoiŋŋalaš fuolaheami.
Go oskkuovddasteaddji dahje seremonijajođiheaddji doallá kurssa dahje deavstagiid seremonii, de son sáhttá oažžut honorára – muhto dat lea symbolalaš. Kurssa mas leat 18–20 diimmu oahpahus, honorerejuvvo dábálaččat sullii 2 500 ruvnnuin, iige das leat lasáhusat ráhkkaneapmái dahje mátkkiide.
Honorára ii boađe stáhta fylkkamánni bokte máksojuvvon miellahtodoarjagis, muhto kurssa máksimiin. Dát máksimat leat eaktodáhtolaččat vuollánan: dábálaš álggahuskurssa máksá miellahtuide 1 600 ruvnnu, dan sadjái go sullasaš kurssaid márkanmehki dávjá lea gaskal 2 900 ja 4 250 ruvnnu.
Juohke kurssa ja juohke seremonija duohken lea bargu maid ii oainne ovttage kvittánssas – plánet, ráhkkanit, mátkkoštit, ja vuoigŋat áiggi čuovvut ođđa ja berošteaddji olbmuid jearaldagaid.
Dát lea bargu mii dahká šamanismma ealli kultuvran Norggas odne.
Buorre giitu buot min oskkuovddasteaddjiide, seremonijajođiheddjiide ja eaktodáhtolaččaide geat dollet dáid ruŋgot johtimin.
