Šamanisma – kultuvrra, vásáhusa ja ealli máilmmi gaskkas
Leat sánit mat rahpet uvssaid. Eará sánit leat ieža uvssat – boares, deattut ja dievva bálvváin olbmuin geat leat mannan daid čađa ovdal min. Sátni šaman lea dakkár sátni.
Muhtumiidda buktá dat govaid drummain, dolain ja olbmuin geat lihkadit máilmmiid gaskkas. Earáide oktavuođastuvvo dat eamiálbmogiidda, buorideapmái, ekstásii ja religiijalaš spesialisttaide geat ohcet rávvagiid vuoiŋŋain. Earát ges deaivvadit sáni eahpidusain. Sii jerret lea go šamanisma duođas čielga áibbaš, dahje lea go dat eanet ođđaáigásaš čohkkejeahkki mii bidjá hui iešguđetlágan árbevieruid badjel nuppi.
Gažaldat lea dehálaš. Go mii geavahit sáni šamanisma, fertet mii dahkat dan sihke rabasvuođain ja várrogasvuođain. Mii fertet oaidnit čielga seammaláganvuođaid árbevieruid gaskkas mat leat šaddan guhkás eret nuppi nuppis – almmá go mii ii oaččo jáhkkit ahte buot ovttastahttet okta ja seamma oskkuid. Mii fertet láhkanit vásáhusaide vuoiŋŋamáilmmis, buorideamis ja rievdaduvvon dihtomielas – almmá go mii ii reduisere daid čađa ii menddo álkes oskkuide iige romantihkalaš fantasiijaide. Šamanisma lea dán spenšuvnna gaskkas: rupmaša ja vuoiŋŋa, olbmo ja servodaga, luonddu ja kultuvrra, buozalmasvuođa ja buorideami, eallima ja jápmima gaskkas.
Deaivvadeapmi mii rievdadii oainnu
Artihkkalis maid Human Relations Area Files Yale Universitehtas almmuhii, muitala antropologa Jeffrey Vadala deaivvademiin religiijalaš spesialisttaiguin Meksikos ja Haitis. Son vulggii álggos akadehmalaš čalmmiiguin, mat ledje hábmejuvvon fágagirjjálašvuođain ja máŋga ságastallamiin das lea go šamanisma ávkkálaš áibbaš. Dutkamis lei son deaivvadan čuoččuhusa ahte šamanat fertejit ipmirduvvot dahje guhkes, arkkalaš historjjá báhcagat dahje ovttas, álgoáigásaš oskkuid ovddasteaddjin.
Muhto deaivvadeamit ieš olbmuiguin dahke eará láhkai čuovggaid.
Vadala govvida mo son deaivadii olbmuiguin geat ledje buorideaddjit, ovdadiehtit, rituvralaš jođiheaddjit ja vuođđojehki bassi eatnamiin. Sii gulledje iešguđetlágan kultuvriide ja orro servodagain main ledje iešguđetlágan historjjálaš vásáhusat. Dattetge gávnai son čielga paralleallaid sin máilmmigovain ja dássehusain. Ii lean nu ahte buot dahke seamma dahje geavahedje seamma sániid. Muhto máŋggat sis bargga seammalágan gažaldagaiguin: Mii dáhpáhuvvá go olmmoš massá oktavuođa iežas, servodaga dahje ealli máilmmi? Mo sáhttá buozalmasvuođa ipmirdit? Gos leat rájit gáiccus ja čuovgas dilis, oaidnimis ja oaidnemeahttun duohtavuođas? Ja mo sáhttá olmmoš viežžat veahki fámuin mat leat olggobealde dábálaš beaivválaš dihtomielas?
Dán vásáhusa dihte álggii Vadala oaidnit šamanisma eanet go ovtta erenoamáš oskun, ja eanet go oskkohápmi mii sáhttá šaddat iešguđetlágan servodagain go muhtun dárbbut ja eavttut leat doaibmamin. Áibbaš sáhtii dalle geavahuvvot muddun buohtastahttit muhtun rollaid ja dássehusaid – muhto ii čuoččuhussan ahte buot árbevieruin lea seamma álggu.
Dát lea dehálaš erohus. Go mii sárdnut šamanismma birra, de mii eat sártno dárbbašlaččat ovtta historjjálaš oskkus. Mii sárdnut eanet go muddus mii oidno máŋgga iešguđetlágan kultuvrralaš oktavuođas.
Sátni Siberias
Sátni šaman lea álgoáiggi Davvi-Asias. Dat oktavuođastuvvo dábálaččat tungusalaš gielaide, erenoamážit evenkilaš giellii, ja geavahuvvui religiijalaš spesialisttaid birra Siberias. Maŋŋel geavahedje eurohpalaš dutkit sáni mearkkašupmin olbmuide geain ledje seammalágan doaimmat eará osiid máilmmis.
Dán ovdáneami čuovvumuššan šadde sihke ipmárdusat ja váttisvuođat. Nuppe bealis dagai sátni vejolažžan buohtastahttit religiijalaš rollaid kultuvrraid rastá. Dutkit sáhtte dutkat seammaláganvuođaid buorideaddjiid, ovdadiehti ja rituvralaš jođiheddjiid gaskkas Siberias, Amerihkas, Afrihkás, Asias ja eará guovlluin.
Nuppe bealis sáhtii sáni geavaheapmi dahkat ahte báikkálaš árbevierut meannuduvvoje variationan das maid sii ieža eisegeat goassige gohčodan šamanisman. Servodagas sáhttet leat iežaset namat iežaset religiijalaš spesialisttaide, iežaset ipmárdusat vuoiŋŋain ja buozalmasvuođain, ja hui sierranas rituvrrat. Go olggobealde boahtán olbmot bidjet buot dáid olbmuid seamma kategoriijai, sáhttet dehálaš erohusat jávkat.
Dát lea váikkuhan viiddis fágalaš ságastallamiidda. Muhtun dutkit oaivvildit ahte sátni galggašii eanemus geavahuvvot religiijalaš spesialisttaid birra dan siberialaš guovllus gos áibbaš álggahuvvui. Earát oaivvildit ahte dan sáhttá geavahit viidábut, go dat dahkko čielga varrugasvuođain.
Amerihkálaš antropologa Michael Winkelman lea geahččalan meroštallat šamanisma máŋgga servodaga buohtastahttimiin. Barggustis son dutkai stuorra meari variábeliid mat guske rituvriide, vihahussii, rievdaduvvon dihtomieladillái, vuoiŋŋalaš oktavuođaide, buorideapmái ja religiijalaš fápmui. Dán vuođul govvidii son sierranas kompleksa dássehusain mat gávdnojit máŋgga unna servodaga religiijalaš spesialisttaid luhtte.
Dat ii mearkkaš ahte buot dát servodagat juogadit ovtta oktasaš oahpahusa. Dat mearkkaša baicce ahte muhtun doaimmat ja ipmárdusat orrot geađgejuvvon ođđasit ja ođđasit.
Mátki máilmmiid gaskkas
Okta dovddaleamos mearkkašumiin šamanisttalaš árbevieruin lea ipmárdus mátkkis máilmmiid gaskkas. Máŋgga árbevierus ipmirduvvo duohtavuohta máŋggadásatlaš. Lea oaidnimis máilbmi, man čađa mii lihkadit rupmašiin. Dán vuolde dahje dán siste sáhttet leat eará riikat mat gusket elliide, máttuide, jábmiide, veahkkin ja luonddufápmuide. Min badjel sáhttet leat almmálaš dahje ipmilalaš sfearat.
Šamana bargu ii leat dárbbašlaččat báhtarit máilmmis, muhto lihkadit dan dásiid gaskkas viežžandihte dieđu, veahki dahje fámu. Mátki sáhttá dáhpáhuvvat gáiccus, transsas, višuvnnas dahje eará rievdaduvvon dihtomieladilis.
Muitalusain govviduvvo mátki dávjá johtun mas sihkkar dahje vuoiŋŋa guođđá rupmaša. Šamana sáhttá deaivvadit vuoiŋŋalaš leaiguin, ožžot rávvagiid, viežžat ruoktot fámu mii lea massán, dahje geahččalat gávdnat buozalmasvuođa sivva.
Dát giella sáhttá orrut vierris ođđaáigásaš olbmui. Seammás ii leat ieš vásáhus lihkadit eará duohtavuođaide amas. Olbmot dovdet gáiccuid mat orrot duohtabun go čuovgas dilis, intensiiva luonddudeaivvademiid, religiijalaš višuvnnaid, čiekŋalis meditašuvnnaid ja vásáhusaid main áigi orru jávkan.
Šamanisttalaš árbevierut addet dákkár vásáhusaide kultuvrralaš giela. Sii bidjet daid kosmologiijai ja čatnet daid muhtun rituvriide, muitalusaide ja ovddasvástádussii.
Drumma, lávlla, dánsun ja rytma sáhttet doaibmat reaidun čoaggit fuomášumi. Monotona jietna sáhttá veahkehit olbmo guođđit beaivválaš dihtomielas dábálaš málle. Máŋgga árbevierus leat maiddái fastu, nohkkanváili, erren, garra fysalaš bargu dahje šaddogeatnegahttin leamaš oassi geainnu rievdaduvvon dihtomieladillái.
Muhto lea dehálaš deattuhit ahte ii oktage metode dárbbašuvvo buot šamanisttalaš árbevieruide. Vadala govvida ovdamearkan mo olbmot geaid son dutkai, geavahedje iešguđetlágan gaskkustemiid. Muhtumat geavahedje rituvralaš juhkanávdnasiid, earát ges vearddedje buot gárrenávnnasgeavahusa ja barge gáiccuid bokte. Danne ii leat hallusinogena ávdnasiid geavaheapmi okto mii mearrida sáhttá go dássehus gohčoduvvot šamanisttalažžan.
Go buozalmasvuohta šaddá doarru
Ođđaáigásaš oarjjalaš medisiinnas ipmirduvvo buozalmasvuohta eanemus rupmaša fysiologiija bokte. Dutkojuvvojit orgánat, sellat, baktearat, virusat, hormonat ja nervavuogádat. Dát diehtu lea árvvolaš, ja duođalaš buozalmasvuohta ferte álo váldot duođas kvalifiserejuvvon dearvvašvuođaveahki bokte.
Máŋgga šamanisttalaš máilmmigovas lea dattetge eará láhki ipmirdit buozalmasvuođa. Buozalmasvuohta sáhttá leat mearka das ahte oktavuohta olbmo ja máilmmi gaskkas lea hehttejuvvon. Dat sáhttá čatnassit sihkkar fámu massimii, vierris fámu sisa boahtimii, tabuid rihkkumii, vuoiŋŋaide guoski váttisvuođaide dahje eahpebalansii olbmo ja servodaga gaskkas.
Midjiide sáhttá dát jietna orrut symbolalažžan. Dasage gii eallá dakkár duohtavuođas, lea dat čielga čilgehus das manne muhtun ášši lea dáhpáhuvvan.
Šamana bargu šaddá dalle eanet go dušše symptomaid meannudeapmi. Dat šaddá gávdnat mii váilu, mii lea massán, ja mii ferte buktit ruoktot balansii. Buorideapmi sáhttá sisttisdoallat lávluma, buhtistusa, rohkosa, muitalusa, guoskkahusa, oaffara, šaddogeatnegahttima, rávvagiid dahje mátkki vuoiŋŋamáilbmái.
Okta čađahuvvan motiiva lea ipmárdus sihkkara máhcaheamis. Olmmoš sáhttá leat massán oasi iežas eallinfápmus moraša, traume, buozalmasvuođa, lossadaga dahje garra eallinrievdademiid dihte. Šamana de geahččá gávdnat ja buktit dán fámu ruoktot.
Vaikko mii ipmirdašii dán boktalaččat, psykologalaččat dahje symbolalaččat, lea álki oaidnit manne dakkár rituvrrat sáhttet šaddat mearkkašahttin. Sii addit gillájupmái muitalusa. Sii dahket vejolažžan cealkit dan mii muđui lea váttis cealkit. Ja sii bidjet olbmo ruoktot servodahkii mii sáhttá guoddit oasi noađis.
Lea juste dát sosiála bealli buorideamis maid máŋga dutki lea buktán ovdan. Michael Winkelman lea árvalan ahte šamanisttalaš rituvrrat sáhttet veahkehit fuomášumi, iešdihtomielas, dovdduid gieđahallamis ja sosiála ođđaoktiilahttimis. Su teoriija lea ságastallojuvvon, muhto dat čujuha juoidá mii lea dehálaš: Máŋgga kultuvrras ii guoskka buorideapmi dušše olbmui, muhto maiddá olbmo ja joavkku gaskasaš oktavuođa ođđasis ráhkadeapmái.
Dat gii ceavzá iežas kriissa
Máŋgga šamanisttalaš árbevierus šaddá dat gii maŋŋel galgá šaddat buorideaddjin dahje vuoiŋŋalaš jođiheaddjin, ieš gillát dramáhtalaš kriissa. Dat sáhttá leat duođalaš buozalmasvuohta, measta-jápmindáhpáhus, áigodat garra gáiccuiguin dahje vásáhus vuoiŋŋaid rávkamis. Kriissaáigodat sáhttá doalvut olbmo symbolalaš jápmima čađa. Boares identitehta doalvvojuvvo, ja ođđa šaddá.
Vadala muitala golbma religiijalaš spesialistta geaid son deaivadii Meksikos ja Haitis. Buohkain ledje muitalusat das mo sii ledje geasuhuvvon rollii maŋŋel eallima áitán fysalaš dahje vuoiŋŋalaš buozalmasvuođa. Sii ledje ieža leamaš eallima ja jápmima ráji alde. Gáiccuin dahje višuvnnaid bokte ledje deaivvadan vuoiŋŋalaš leaiguin mat čájehedje sidjiide mo sii galge buoridit iežaset – lohpidusa vuostá ahte sii maŋŋel galge bálvalit earáid.
Dás gávdnat mii motiiva mii gávdno maiddái máŋgga eará religiijalaš ja mytologalaš muitalusas: Dat gii galgá jođihit earáid seavdnjadasa čađa, ferte vuos ieš leat mannan seavdnjadasa sisa.
Dat ii mearkkaš ahte juohke buozalmasvuohta dahje psyhkalaš kriisa lea automáhtalaččat vuoiŋŋalaš vihahus. Dakkár romantihkkarastin sáhttá leat sihke váralaš ja ovddasvástádusmeahttun. Muhto árbevieruin main šamana ipmirduvvo olmmožin geas lea sierranas oktavuohta vuoiŋŋamáilmmiin, sáhttá kriissa ipmirduvvot nuppástussan. Dat ii adde dárbbašlaččat stáhtusa ieš. Dan ferte čuovvut oahpahus, diskipliidna, diehtu ja dovddastus servodagas.
Šamana šaddá danne eanet go dat gii lea vásihan garra vásáhusa. Dat lea maiddái dat gii maŋŋel váldá ovddasvástádusa.
Diehtu mii ferte juogaduvvot
Šamanisttalaš olmmoš lea dávjá eanet go buorideaddji. Rolla sáhttá maiddái sisttisdoallat historjjámuitali, rávvadeaddji, rituvralaš jođiheaddji, ovdadiehti ja báikkálaš dieđu hálddašeaddji.
Veahkehan dihte olbmo ferte šamana dovdat muitalusaid mat addet eatnamii mearkkašumi. Guđet báikkit leat bassit? Guđet eallit leat erenoamáš mearkkašahttit? Guđet máttut dahje vuoiŋŋat oktavuođastuvvojit guovlluin? Guđet rituvrrat gullet gilvui, bivdui, riegádeapmái, buozalmasvuhtii dahje jápmimii?
Vadala govvida mo šamana sáhttá muitalit mytologalaš muitalusaid meannudeami áigge. Muitalus ii čilge dušše máilmmi álggaheami dahje ipmiliid daguid. Dat veahkeha maiddái pasieanta ipmirdit iežas dili. Olbmo buozalmasvuohta bidjojuvvo stuorit oktavuotii – kosmosa, báikkálaš historjjá, bearraša ja vuoiŋŋalaš dáhpáhusaid ektui.
Ná šaddá muitalus buoridanreaidun. Olmmoš gii vásiha kaos, sáhttá ožžot veahki oaidnit oktavuođa. Dat gii dovdda iežas ruovttuhis eallimis, sáhttá muittuhuvvot gosa son gullá. Dat gii lea massán guovddáža, sáhttá ožžot ruoktot giela ovddasvástádussii, gullevašvuhtii ja doaivui.
Dát lea okta sivva manne šamanisttalaš árbevierut eai sáhte reduiserejuvvot teknihkkaid. Drumma, mátki dahje rituvrri ii addit mearkkašumi eret dan kultuvrras masa dat gullet. Lea oppa gođđojuvvon myhtaid, oktavuođaid, eatnamiid ja geatnegasvuođaid mii dahká daguid doaibmi.
Arvi, bealddut ja servodat
Šamana bargu ii guoskka dušše olbmo siskkálaš eallimii. Máŋgga servodagas lea rolla lahka čatnon eanandoibui, bivdui, dálkkádahkii ja luonddu rievttiide.
Yucatánis govvida Vadala arveriituvrra mii lea dovddus namain Chac Chaac. Rituvrras leat ruohttasat ovdakoloniála árbevieruin. Ovdal gilvoáiggi čoahkkanit olbmot oktasaš borramuššii, ja huksejuvvo alter muorain ja muorrabihkein mii symbolalaččat ovddasta kosmosa. Rohkosiid ja sáhka Vuoiŋŋa fápmuide bokte ozuhuvvo arvi ja buorit šaddosat.
Haiti materiálas govviduvvojit seammalágan rituvrrat mat gusket eanandoalloguovlluide. Unna bassi lanjat ja alterat sáhtte leat oassin bealdduid suodjaleamis vuoiŋŋain, noaidevuođas ja suoládeamis. Eará sajiin šadde eatnan, neavvut ja buvttadanrusttegat buressivdniduvvon.
Ođđaáigásaš olbmui sáhttet dakkár dagut ipmirduvvot religiijalaš symbolan. Muhto dat leat maiddái sosiálaš dagut. Sii čoaggibit olbmuid ovdal dehálaš áigodaga. Sii čájehit gudneáiccu fápmuide mat eai sáhte dievaslaččat stivrejuvvot. Sii muittuhit servodaga ahte šaddosat eai leat dušše olbmo barggu boađus, muhto maiddái arvi, beaivváš, eatnan, inseavttat, eallit ja dálkkádat mii álo sisttisdoallá eahpesihkkarvuođa.
Dán mearkkašumis sáhttá šamana rolla ipmirduvvot oktavuođabargin. Šamana geahččá doallat oktavuođa olbmo ja eanet-go-olmmoš máilmmi gaskkas eallin.
Seammaláganvuođa ja erohusa gaskkas
Lea geasuheaddji cealkit ahte šamanat miehtá máilmmi dahket seamma. Sii mannet transsii, gulahallet vuoiŋŋaiguin, buoridit buohcciid ja jođihit rituvrraid. Muhto dakkár cealkin šaddá menddo álki.
Siberialaš šamana, Mesoamerihká religiijalaš jođiheaddji ja haitilaš mambo eai bargga dárbbašlaččat seamma kosmologiijas. Sii sáhttet leat iešguđetlágan ipmiliiguin, iešguđetlágan rituvrraiguin, iešguđetlágan servodatrollaiguin ja iešguđetlágan historjjálaš vásáhusaiguin. Kolonialisma, kristtalašvuohta, stáhtaráhkadeapmi, ekonomiija ja ođđaáigásaš servodagat leat čállán čiekŋalis bálvváid buot dán árbevieruide.
Dattetge sáhttet sis leat muhtun áššit oktasaš doaibmadásis. Sii sáhttet leat olbmot geat:
- bargget rievdaduvvon dihtomieladiliiguin.
- ipmirdit oktavuođa vuoiŋŋalaš leaiguin vuođđoossin barggus.
- dahket buorideami, diagnosa dahje ovdadiehi.
- jođihit rituvrraid ovttaskas olbmuide ja joavkkuide.
- hálddašit myhtaid, lávllagiid ja báikkálaš dieđu.
- čatnet olbmuid dearvvašvuođa oktavuotii rupmaša, sihkkara, servodaga ja luonddu gaskkas.
Lea dán suorggis gos áibbaš šamanisma sáhttá leat ávkkálaš. Ii čuoččuhussan ovtta oktasaš álgooskkus, muhto buohtastahttinreaidun. Seammás fertet mii goassige luoitit buohtastahttimi duššadit iešguđetlágan árbevieruid sierranasvuođa. Deaivvadit šamanismmain gudneáiccuin mearkkaša maiddái gudneáibmuit ahte máŋggat eamiálbmogat eai dárbbaš geavahit dán sáni iežaset birra. Árbevierut fertejit oažžut doallat iežaset namaid, iežaset historjjáid ja iežaset rájiid.
Ealli árbi
Mii sáhttá šamanisma midjiide cealkit odne? Dat sáhttá muittuhit midjiide ahte olmmoš ii goassige leat dušše sierranas indiviida. Mii eallit oktavuođain – eará olbmuide, elliide, eatnamii, máttuide, muittuide ja oaidnemeahttun ipmárdusaide mat hábmejit mo mii dagat.
Dat sáhttá maiddái muittuhit midjiide ahte buorideapmi dárbbaša dávjá eanet go ovtta čilgehusa. Mii dárbbašat eanet go diehtit mii lea dáhpáhuvvan rupmašii. Mii dárbbašat maiddái ipmirdit mii lea dáhpáhuvvan eallinmearkkašupmái, gullevašvuhtii ja doaivui.
Muhto šamanisttalaš árbevierut eai galgga geavahuvvot njiedjanmedisiinnalaš meannudeami, psyhkalaš dearvvašvuođaveahki dahje kritihkalaš jurddašemiid sadjái. Lea vejolaš deaivvadit vuoiŋŋalaš vásáhusaiguin gudneáiccuin almmá go mii ii jáhke buot čuoččuhusaid kritihkalaččat duohtan. Lea vejolaš luoitit rituvrraid, muitalusaid ja luondduoktavuođa váldit dehálaš saji eallimis almmá go mii ii jáhke dat buot eará dieđuid sadjái.
Dál lea dáidagiid šamanismma ipmárdus: máhttumis doallat máŋgga perspektiivva seammás. Mii sáhttit guldalit muitalusaid sihkkara mátkkis. Mii sáhttit dutkat maid rituvrrat dahket olbmuiguin ja servodagain. Mii sáhttit oahppat árbevieruin mat oaidnit luonddu eallin ja oktavuođalažžan. Ja mii sáhttit seammás dovddastit ahte juohke servodagas lea iežas historjá, iežas áibbašat ja iežas láhki ipmirdit máilmmi.
Dalle ii šatta šamanisma musean jávkan historjjá birra. Dat šaddá baicce láse olbmo bistevaš ohcamii oktavuođa.
Danin go drumma rytma duohken, lávluma duohken, mátkki seavdnjadasa čađa ja veahkkin deaivvadeami duohken lea gažaldat mii ain guoská midjiide:
Mo mii sáhttit eallit nu ahte oktavuohta olbmo, servodaga ja ealli máilmmi gaskkas ii doalvvo?
Ja maid mii fertet dahkat gávdnamin geainnu ruoktot go dat lea vuos massán?
Gáldut teavsttas
Artihkkal vuođđuduvvo earenoamážit Jeffrey Vadala, «Cross-Culturally Exploring the Concept of Shamanism», maid Human Relations Area Files Yale Universitehtas almmuhii. Vadala ságasta earret eará Mircea Eliade buohtastahttin dutkama, Michael Winkelman cross-kultuvrralaš analyssaid šamanisttalaš dássehusain ja Manvir Singha teoriija šamanismma kultuvrralaš ja kognitiiva ovdáneamis.
